Ratkaisu

Verotarkastuksen ratkaisu eduksesi

Verotarkastajan tekemät verotusehdotukset ilmenevät alustavasta verotarkastuskertomuksesta.

Jos yritys ei esitä vastineessaan uutta selvitystä tai näyttöä, alustavan verotarkastuskertomuksen verotusehdotuksia ei yleensä muuteta.

Vastineessa tulee osoittaa, miksi tarkastuskertomuksen johtopäätökset ovat vääriä. Tarkastuskertomuksessa voi olla esimerkiksi seuraavanlaisia puutteita, joihin vastineessa voidaan puuttua:

Yrityksen näkemystä ei huomioida
Kenellä on näyttövelvollisuus?
Tarkastuskertomuksen puuttelliset perustelut
Oikeudelliset tulkintakysymykset
Veroseuraamukset

Yrityksen esittämiä seikkoja ei huomioida

Usein yritys ottaa yhteyttä asiantuntijaan, kun alustava verotarkastuskertomus lähetään yritykselle kuultavaksi.

Tässä vaiheessa huomataan, että yrityksen esittämiä seikkoja ei ole otettu ollenkaan huomioon. Verotarkastajan käsitys tosiseikoista voi olla täysin erilainen kuin yrityksellä.

Vastineessa tulee esittää pelkkien väitteiden tueksi näyttöä, jotta yrityksen käsitys tosiseikoista on pakko ottaa tarkastuskertomuksessa huomioon.

Kenellä on näyttövelvollisuus

Vastineessa tulee ottaa huomioon, että näyttövelvollisuus voi olla epäselvässä tilanteessa yrityksen sijaan verotuksen toimittajalla.

Esimerkkinä voidaan mainita verotarkastuksissa tyypillinen peitellyn osingon verotus. Peitellyn osingon verotus edellyttää, että peitelty osingonjako on ilmeistä.

Ilmeisyys -vaatimusta on tulkittu siten, että verotuksen toimittajalla on ensisijainen näyttövelvollisuus peitellyn osingonjaon edellytyksistä.

Verotarkastajan on siten osoitettava, että peitellyn osingonjaon edellytykset täyttyvät. Yritys ei ole ensisijaisesti velvollinen osoittamaan, että peitellyn osingonjaon edellytykset eivät täyty.

Tarkastuskertomuksen puutteelliset perustelut

Usein verotarkastuskertomuksia ei perustella kovinkaan seikkaperäisesti. Tällöin yrityksen on oikeastaan mahdotonta ottaa kantaa tarkastuskertomuksen väitteisiin.

Verotarkastuskertomuksessa voidaan esimerkiksi todeta yksilöimättä tositteita, että useat edustuskuluja koskevat tositteet ovat puutteellisia. Tämän vuoksi edustuskulujen määrä katsotaan osakkaan peitellyksi osingoksi sekä puolet edustuskulujen määrästä lisätään yrityksen tuloon.

Tällaisessa tilanteessa tulee lähteä siitä, että verotusehdotukset poistetaan, koska puutteellisia tositteita ei ole yksilöity tarkastuskertomuksessa. Verohallituksen on antanut hyvää verotarkastustapaa koskevan ohjeen.

Ohjeen mukaan verotarkastuskertomuksessa on lueteltava mahdollisimman yksityiskohtaisesti yrityksen tekemät virheet. Virheelliset tositteet on siten lueteltava verotarkastuskertomuksessa, jos tositteiden määrä halutaan verottaa peiteltynä osinkona.

Oikeudelliset tulkintakysymykset

Verotarkastuksessa lakia tulkitaan usein verovelvollisen kannalta epäedullisesti. Nämä tulkinnat voidaan kumota osoittamalla lain oikea verovelvolliselle myönteisempi tulkinta.

Esimerkkinä voidaan mainita sellainen tilanne, jossa katsottiin, että sprinkleri- ja sammutusjärjestelmien asennusta tehneen yrityksen maksamat verovapaat päivärahat katsottiin verotarkastuksessa verolliseksi palkaksi.Tarkastuskertomuksessa katsottiin, että erityisalalla työskennelleillä asentajilla ei ollut varsinaista työntekemispaikkaa, mikä on päivärahan maksun edellytys.

Tarkastuskertomuksessa oli tulkittu virheellisesti erityisalan käsitettä. Asentajat eivät työskennelleet erityisalalla vaan he tekivät ns. liikkuvaa työtä. Silloin asentajilla oli varsinainen työntekemispaikka ja päivärahaa sai maksaa verovapaasti.

Veroseuraamukset

Tarkastuskertomuksen verotusehdotuksista ei ilmene, paljonko niistä joutuu lopulta maksamaan veroa. Tämä tieto on usein tärkeä mietittäessä eri toimintavaihtoehtoja.

Vaikka yritys olisikin kiistatta toiminut väärin, voi myös virheellisen menettelyn veroseuraamus olla tulkinnanvarainen.

Esimerkkinä voidaan mainita tilanne, jossa yrityksen autoa on käytetty yksityisajoon. Tarkastuskertomuksessa voidaan katsoa esimerkiksi, että auton käyttöön liittyvistä kuluista 40 % katsotaan peitellyksi osingoksi.

Tässä tilanteessa olisi selkeästi edullisempaa, jos yksityiskäyttö verotettaisiin luontoisetuna peitellyn osingon sijaan. Usein luontoisedun verotuksen edellytykset täyttyvät. Sama pätee muuhunkin yksityiskäyttöön.